vihdoin loppui koulu ja lomille päästin kaikki hyvillä keskiarvoilla. Vielä pitää lähettää muutama sähköposti ja löytää yhteistyökoulu Islannista. Sähköposteihimme ei ole Islannista vastattu, joten soittaminen voisi olla paikallaan. Epäilemme, että viestimme ovat menneet roskapostiin, sillä niin on käynyt aikaisemminkin, eli soittaminen todella olisi nyt viisasta... Mutta jouluaaton ollessa muutaman päivän päästä, pitää asiaa ehkä siirtää myöhemmäksi.
Tänä vuonna tuli kyllä todella valkoinen joulu Suomeen :) Toki runsas lumen määrä on haitannut mm. koulumatkoja, mutta onneksi opet ovat ymmärtäneet bussien myöhästelevän, eikä aiheettomia myöhästymismerkintöjä ole laitettu Wilmaan.
Haluamme pohtia blogissamme ajankohtaisia aiheita, tällä kertaa huomiomme on kiinnittänyt rkp:n varapuheenjohtaja Nils Torvaldsin mielipide pakkoruotsista http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/HBL+Rkpn+varapuheenjohtaja+ehdottaa+pakkoruotsista+luopumista/1135262561735
Mielestämme ruotsin opiskelu pitäisi vaihtaa vapaavalintaiseksi kieleksi kouluissa. Suomi on kuitenkin itsenäinen valtio eikä Suomen ole kannattavaa tuhlata valtavaa määrää resursseja pakkoruotsiin. Olisi hyödyllisempää, jos maassa olisi monipuolisemmin kielivalintamahdollisuuksia kaikissa kouluissa, ja maailmalla ruotsia ei kuitenkaan juuri puhuta, verrattuna valtakieliin. Ruotsin vaihtamista valinnaiseksi puoltaa myös se, että tällä hetkellä asenteet suomenruotsalaisia kohtaan ovat hyvin negatiivisia.
Wallinin mukaan pakkoruotsista luopuminen tarkoittaisi vastaavasti suomen opetuksesta luopumista ruotsinkielisissä kouluissa.Mielestämme tämä ei pidä paikkaansa, sillä jos suomenruotsalainen haluaa saada töitä Suomesta, on hänen välttämätöntä osata suomea hyvin. (Vain meidän kahden mielipide asiasta, toivomme aiheeseen liittyvää keskustelua, kommentoikaa vapaasti!)
Jouluisin terveisin,
Julia ja Mia
Pakkoruotsi on aika kakspiippunen asia...
VastaaPoistaItse oon sitä mieltä, että pakkoruotsi pitäisi muuttaa valinnaiseksi, suurimmaksi osaksi just noiden syiden takia mitä te jo mainitsittekin.
Mun mielestä ruotsin opettamiseen kulutetaan ihan kamalasti resursseja ottaen huomioon, että ruotsia ei tosiaankaan maailmanlaajuisesti puhuta. Tämän takia muiden - ehkäpä hyödyllisempien - kielien opettamiseen ei pystytä panostamaan kovinkaan paljoa. Suomi kuitenkin kansainvälistyy koko ajan, ihmisiä muuttaa yhä enemmän ulkomaille. Ellei aio muuttaa Ruotsiin, on luultavasti esimerkiksi saksasta tai ranskasta paljon enemmän hyötyä kuin ruotsin kielestä.
"Mutta kun ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli, sitä on pakko opiskella!!" on mielestäni joku ärsyttävin argumentti pakkoruotsille ikinä. Kyllä, näin on, mutta eihän ruotsin ole pakko olla virallinen kieli, ja vaikka olisikin, eihän sitä olisi pakko opiskella, lakia voidaan muuttaa. Esim. Sveitsin viralliset kielet ovat ranska, saksa, italia ja retoromaani, mutta yhtäkään niistä ei opeteta pakollisena kielenä.
Oon samaa mieltä Lamin kaa. Ruotsin voisi muuttaa valinnaiseksi ja tilalle voisi tulla enemmän muitakin valinnaisia kieliä. Olisi kivempi että olisi enemmän valinnanvaraa. :)
VastaaPoistaMinun mielestäni Ruotsi ei ole erityisen merkittävä kieli maailmalla. Sen voisi korvata jollain hyödyllisemmällä kielellä esim. Ranskalla, tai saksalla ja ne jotka haluaisivat opiskella ruotsia voisivat ottaa sen valinnaisena.
VastaaPoistaLokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi."
VastaaPoistaSuomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.
lyyxem.freehostia.com/teljo.htm
"Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia."
"Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan."
- Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori
lyyxem.freehostia.com/1930.htm
Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti "Huusis"-lehti. Linkissä Tuulispään pilapiirros.
Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908
Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkoitti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.
kemts.freehostia.com/1900-alku.htm